Vuosien varrelta

 

Kuoron perustaminen

 

Ajatus mieskuoron perustamisesta Länsi-Vantaalle juontuu vuoteen 1966. Muutamat paikallisen Lions club Vantaan jäsenet, Viljo Holopainen, Erkki Kankainen, Pentti Nurminen ja Kalervo Ojanperä, olivat harjoitelleet ja esiintyneetkin kvartettina erilaisissa tilaisuuksissa vuodesta 1963 Tapani Juvosen johdolla. Ajatus toiminannan laajentamisesta mieskuoroksi syntyi syksyllä 1966. Tuleva ensimmäinen taiteellinen johtaja Eero Polas ryhtyi pestaamaan miehiä kuoroon ja harjoitukset saatiinkin käyntiin jo samana syksynä.

Virallisesti kuoro perustettiin 8.2.1967 ja rekisteröitiin yhdistysrekisteriin kesällä 1967. Kuoro ristittiin Vantaan kosken vuosisataisen laulun mukaan Vantaan Lauluksi. Kunnan nimihän oli tuohon aikaan Helsingin maalaiskunta ja nykyinen Vantaankosken kyläyheisö tunnettiin nimellä Vantaa. .

Ensimmäisiä esitettyjä teoksia syksyn 67 ohjelmistossa olivat mm.

 

Kaupunkioikeudet Vantaa sai vasta vuonna 1974. Vantaan Laulu teki uudisraivaajan työtä nuoren kaupungin asujaimistossa. Alkuvuosien julkisilla paikoilla tapahtuneet esiintymiset muistetaan.

 

Topin vuodet – ”kuoro laulaa niin kuin sitä johdetaan”

 

Syksystä 1969 kuoroa ryhtyi johtamaan musiinkin lehtori Toivo Korhonen. Hänen taitavissa käsissään Vantaan Laulusta kehittyi monipuolinen musiikki-instrumentti. Topi vaati kuria ja harjoittelua. Erityistä huomiota hän kiinnitti puhtaaseen sointiin. Näin kuoron perustaidot muokattiin edustustasolle. Vantaan Laulun nimi tuli tunnetuksi niin omassa kaupungissa kuin kauempanakin.

VL:n esiintymiset ja ohjelmiston valinta noudattelivat vanhemmilta kuoroilta opittua perinteellistä linjaa kevät- ja joulukonsertteineen ja vappulaulajaisineen. Samalla kuitenkin etsittiin omaleimaista vantaalaista ilmettä, joka ehkä parhaiten tuli tunnetuksi Musiikkia isänmaalle -konserteissa ja Syysrosolli – musiikki-iltamissa.

VL:n historian ensimmäinen vaativa esitys oli Haydnin Vuodenajat - oratorion esitys osana suurkuoroa Finlandia talossa vuonna 1975. Oratorion kaksi esitystä johti kapellimestari Charles Farncombe.

Kuoron 15-vuotisjuhliin vuonna 81 valmistui ensimmäinen LP-levy. Juhlakonsertissa Helsingin kaupungintalolla olivat solisteina Jorma Hynninen, Markku Tervo ja Seppo Huttunen.

Erityisen vilkasta aikaa kuoro eli vuonna 83. Silloin tehtiin ulkomaan matkat Unkariin ja Ruotsiin, järjestettiin yhteiskonsertti Joensuun mieslaulajien kanssa ja osallistuttiin länsivantaalaisten kuorojen kanssa yhteiseen Kuula-Brahms - konserttiin. Omien konserttien ja tapahtumien lisäksi!

 

Teppo tarjosi haahkakoiran elämää

 

Keväällä -84 Topi ilmoitti ”antaneensa parhaansa” Vantaan Laululle ja halunsa siirtyä syrjään 15 vuoden putken jälkeen. Kiitollisen uhrautuvasta työstä VL kutsui hänet kunniajohtajakseen.

Uudeksi taiteelliseksi johtajaksi pestattiin musiikinopettaja ja musiikinjohtajan tutkinnon Sibelius-Akatemiassa suorittanut Teppo Salakka. Hänen johdollaan VL lähti avaamaan ovia tuoreille kuorotuulille ja uusille haasteille. Tepon aikaa voi lyhyesti kuvata innovatiivisuuden ja taiteellisuuden kehittämisjaksoksi. Teposta löytyi musiikillista luovuutta, josta pieni ripaus toivottavasti on tarttunut kuoroonkin. Teppo oli ahkera ahkera sovittaja. Sävellyksiä ilmestyi jopa sarjoina eri aihepiireistä.

Uutta ohjelmistoa valmistui ja vuoden 86 alussa markkinoille saatiin uusi LP-levy Kevättä kesää. Siinä soivat uuden johtajan kynän jälki niin säveltäjänä kuin sovittajanakin. Hugo Alfvenin Gryning vid havet soi tässä varmaankin maailman ensilevytyksenä.

Vuonna 1992 kuoro vietti 25-vuotisjuhliaan ja teki ensimmäisen dokumentin historiastaan. Silloinen johtajamme kirjoittaa ” Syyllistymättä liikaa itsekehuun voikin mainita kuoron ohjelmistossa olevan aikamme musiikkia harvinaisen paljon amatöörikuoroille. Kuoromme on toiminut sekä esittäjänä että aktiivisesti uuden musiikin puolestapuhujana levyttämällä sitä ja tilaamalla teoksia.”

Esimerkkejä 25-vuotisjuhlakonsertin teoksista

 

Topin ja Tepon ajat olivat kuoron suuruuden aikoja. Laulajia oli rivissä vuosina 1990-92 vielä 60 henkeä ja toiminta aktiivista. Ehkä sykähdyttävimpiä asioita olivat matka Tallinnan laulujuhlille 1990 ja sen myötä syntynyt ystävyyssuhde tallinnalaisen naiskuoron Tallinna Tehnikaulikooli Vilistlaste Naiskoorin kanssa sekä itsenäisyyden juhlavuonna 1992 tehty juhla- ja konserttimatka ikuiseen kaupunkiin Roomaan.

 

Eesti eesti sinne kaipaan niin perkeleesti – lauloi Juice aikoinaan

 

Jotain lyyrisempää tosin voi sanoa virolaisen Märt Krellin tuoneen kuoromme ilmeeseen suuren laulavan veljeskansamme musiikkiperinteestä. Tallinnan musiikkiakatemiassa ja Sibelius-Akatemiassa tutkinnot suorittanut Märt astui taiteellisen johtajan saappaisiin vuoden 1993 alussa.

Märt sai musiikin tekemisen tuntumaan hauskalta. Karokkalauluja laulettiin sisällä ja ulkona, taiten ja välistä oluessa. Tiivis yhteydenpito Viroon, laululeirit siellä ja yhteiset konsertit virolaisen ystävyyskuoromme kanssa, leimasivat Märtin aikakautta. Siltä ajalta on ohjelmistossamme paljon eestiläisiä lauluja. Soinnin kehittämisessä otettiin oppia huippukuorolta RAMmilta.

Lama, poismuutot ja ikääntyminen söivät jäsenistöä. Henkinen lama ja yksilöllisten lajien korostaminen vähensivät kuoromusiikin harrastajien aktiivisuutta. Tämä näkyi myös Vantaan Laulussa, niin ohjelmistossa kuin toiminnassakin. Jäsenmäärä tipahti 90-luvunpuolivälissä noin 35 laulajaan. Ja siinä se on viimeiset kymmenen vuotta pysytellytkin.

 

Johtaja kuin kallio – Esko aika taiteellisena johtajana

 

Nuori lahjakkuus Esko Kallio otti syksyllä 1999 haasteen vastaan vetääkseen Vantaan Laulun mieskuorojen ”ykkösrivistöön”. Perusasiat palautettiin kunniaan. Soinnin puhtautta haettiin topikorhosmaisissa harjoitussavotoissa. Tekstaukset ja rytmisyys taottiin kalloihin kuin Jukolan veljeksille kinkereillä.

Ja jälkeä syntyi nopeasti. Kuoro menestyi hyvin jo vuonna 2000 Helsingissä järjestetyissä Madetoja - kilpailuissa. Saavutimme kotimaisessa sarjassa toisen sijan ja Esko pokkasi nuoren lupaavan kuoronjohtajan erikoispalkinnon.

Eskon aikana osallistuttiin moniin kilpailuihin ja katselmuksiin: Malta syksyllä 2000, Riika syksyllä 2001, Hamina kesä 2002, Unkari kesä 2003 sekä Tampereen sävel. Uutta ohjelmistoa syntyi ehkä niukasti, mutta kappaleet harjoiteltiin sitäkin huolellisemmin.

 

Leevifani Jori – syksystä 2004

 

Nykyinen johtajamme, Jori Männistö, aloitti kuoromme peräsimessä syyskuussa 2004. Jo yksi laulukausi on osoittanut, että kuoro on saanut mahtavasti uutta virtaa ja laulamisen ilo sekä harjoituksissa että konserteissa on käsin kosketeltavaa. Tuotteliaana sovittajana Jori on tehnyt kuorollemme jo kymmenkunta mainiota sovitusta. Ihmisenä Jori on välitön ja harjoittajana erittäin energinen ja tehokas. Hänen harjoituksissaan eivät kuitenkaan tunnu rankoilta. Tämä johtuu hänen viljelemästään huumorista ja itseironiasta, joka rentouttaa sopivin välein tiukan harjoittelun lomassa.

Ensimmäinen varsinainen tason mittari oli maaliskuussa 2005 järjestetty Madetoja –kuorokilpailu, jonka kansalliseen sarjaan osallistuimme tavoitteenamme tehdä tasomme mukainen kilpailusuoritus.

 

Puheenjohtajat


Viljo Holopainen 1966- 1969
Sulo Raitapuro 1970- 1972
Jorma Tamminen 1973- 1978
Mauno Lehto 1978- 1983
Raimo Saastamoinen 1984- 1988
Harri Tuisku 1989- 1990
Seppo Karttunen 1991- 1995
Pekka Markkula 1996- 1998
Seppo Karttunen 1999- 2003
Timo Galkin 2004-

 

 

Lyhyestä virsi kaunis.

 

 

Ulkomaan matkat ja konsertit

 

Toukokuu 1981, Saksa, Bremenin kansainväliset kuoropäivät
Heinäkuu 1983, Unkari, konsertit kolmessa kaupungissa Debrecon, Leninvaros, Salgotarjan, ystävyyskuorovierailu
Kesäkuu 1983, Ruotsi, konserttimatka Malmöön
Toukokuu 1986, Irlanti, Gorkin kansainvälinen kuoro- ja laulufestivaali
Maaliskuu 1988, Ruotsi, Tukholma ja Huddinge.
Kesäkuu 1988, Islanti, Reykjavik. Esiintymiset isäntäkuoron järjestämissä konserteissa ja Suomen suurlähetystön vastaanotolla.
Kesäkuu 1989, Ruotsi, Malmö. Rikssångarmötet ja Sångarförbundetin 80-vuotisjuhlat.
Kesäkuu 1990, Viro, Tallinnan laulujuhlat ”ne viimeiset oikeat”.
Joulukuu 1992, Italia, Rooma. Konsertti ja juhlamatka. Konsertit Roomassa … kirkossa ja Perugiassa yliopistolla sekä Suomen suurlähetystön Itsenäisyyden päivän juhlavastaanotolla. Lauloimme myös Paaville hänen vastaanotollaan!
Huhtikuu 1995, Espanja, Torremolinos ja Fuengirola. Konserttimatka.
Syyskuu 1996, Venäjä, Pietari ja Keltto. Konsertit Suomi-Inkeri seuran juhlassa ja Kelton kirkossa.
Maaliskuu 1997, Florida, Fort Lauderdale. Konserttimatka, osallistuminen Suomi seuran 50-vuotisjuhliin.
Huhtikuu 1998, Viro, Tallinna. Suurkuoron ja sinfoniaorkesterin yhteisesitys Te Deum.
Marraskuu 2000, Malta International Choir Festival. Osallistuminen kuorokilpailuun, kaksi konserttia.
Joulukuu 2000, Viro, joululaulukonsertti yhdessä Tallinnan teknisen korkeakoulun seniori-naiskuoron kanssa
Lokakuu 2001, Latvia, Riika. Konserttimatka.
Lokakuu 2003, Unkari, konserttimatka Pecsin laulu- ja viinilaulujuhlille.
Kesäkuu 2004, Viro, Tallinnan laulujuhlat.